Katselin kevyessä kesäflunssassani John Cameron Mitchellin elokuvan Short Bus (tästä elokuvan kotisivulle), joka on paitsi NYC-kuvaus myös kertomus ihmisyyden kannalta olennaisista teemoista. Suosittelen lämpimästi kaikille muillekin orjamoraalin ja työn raskaan rampauttamille. Kiinnostuin lukemaan Wikipedioista lisää elokuvan aiheista, ja löysinkin. Törmäisen myös yhteen Wikipedian toimintapolitiikan osaan, poistokäytäntöihin. Elokuvassa esiintyvää Justin Bondia koskevaan artikkeliin oli lätkäisty notability-leima. “The subject of this article may not satisfy the notability guideline for inclusion on Wikipedia”.
Myös niin kutsutun vapaan sanakirjan suomalaisversiossa on olemassa yleistä angloamerikkalaista linjaa noudattavat poistokäytännöt, joista kerrotaan ko. sivuilla. Niistä käytävä keskustelu kannattaa lukea. Ja pohtia, mihin kaikkeen ajatus poistosta voi johtaa… Tätä peruskysymystä keskustelusivulla ei tarkastella, mutta käydään sitäkin enemmän ylimalkaista keskustelua yksittäisistä poistoista, asioiden ja ihmisten merkittävyydestä, merkille pantavuudesta tai mainittavuudesta (notable).
Ehkä kuitenkin olisi syytä virittää perusteellinen keskustelu siitä, mitä Wikipediaa luonnehtivalla määreellä “vapaa” oikeastaan tarkoitetaan. Nykymenolla, jossa muun muassa suositaan artikkelien tarkkaa viitteistämistä vapaus voi kaventuu tietyn (ehkä hyvinkin ambivalentin ja vaikeasti rajattavan) aktiivikäyttäjä- ja intressiryhmän vapaudeksi määritellä, mikä on maininnan arvoista ja mikä ei.
Yksittäiset poistot tai niistä äänestäminen eivät ole tärkeitä; tärkeää on mainittavuuden periaatteen määrittely. Mikä tapahtuma taikka ilmiö kuuluu tai ei kuulu Wikipediaan, mikä ihminen ei liioin – siis historiaan? Itse kuulun thumbs up-porukkaan, ja kavahdan niitä liian herkästi peukkunsa alas kääntäviä, joista historiassa on aivan liikaa näyttöä.
Päivitysilmoitus: NuVatsia » Vielä poistokäytännöistä
Päivitysilmoitus: Wikipedian tietokäsityksestä | Eräitä huomioita
Ilman muuta basaari ja keidas ovat hyviä kuvia ainakin idealle. Käytännössä tietysti ilmenee temppelimäisyyttä, mutta pelkällä temppelin kuvalla ei päästä vielä pitkälle. WP:n ylipapithan ovat kuitenkin lunastaneet (lunastavat joka hetki) paikkansa vapauden määrittelijöinä, joten tilanne on paljon dynaamisempi ja kansanläheisempi. Päästään retoriikan ja politiikan alueelle.
Minusta WP vaikuttaa anarkistiselta yhteisöltä. Onhan aina anarkiassakin säännöt ja johtajat, ne ovat vain yhteisön valitsemia. Siten myös vapaudella on käsitteellisellä väistämättömyydellä rajansa. Vapauden rajat varmaan kulkevat eri paikoissa eri WP-yhteisöissä. Emme tiedä, millaisia ovat esimerkiksi tietokäsitykseltään arabiankielinen tai hindinkielinen Wikipedia.
Open Source -keskustelussa Eric Raymond puhuu “katedraalista” (Microsoft, GNU) ja “basaarista” (Linux). Jälkimmäinen on tietysti WP:nkin historiallinen inspiraatio.
Niklas: “And here one should risk reintroducing the Leninist opposition of “formal” and “actual” freedom: in an act of actual freedom, one dares precisely to BREAK the seductive power of symbolic efficiency. Therein resides the moment of truth of Lenin’s acerbic retort to his Menshevik critics: the truly free choice is a choice in which I do not merely choose between two or more options WITHIN a pre-given set of coordinates, but I choose to change this set of coordinates itself.” (Zizek 2001) – Juha
Joo, tuo Zizek oli minullakin mielessä (ainoa mitä Zizekistä tiedän).
P.S. Kannattaa vastata kommentoi-toiminnolla eikä muokkaamalla kommenttia niin jokainen puheenvuoro tulee selkeämmin omaksi kohdakseen.