Aamulla käännyn Kemijokivartta siitä Jätkänkynttilältä vastavirtaan, kun myötävirtaan en ilkeä juosta, sanotaan nyt vaikka että pyhien yhteyksien tähden en ilkeä. Katsastan venesataman, Kemijoen helmet ja Pohjantähdet ja perämoottorit. Arktikumin takasessa hiekkarannassa riisuudun ja käyn uimaan. Siinä märkänä hytistessäni ja urheilushortseja pukiessani vasta oikeastaan tajuan, että diskurssianalyysissahan niillä marxilaisilla tutkijoilla on se metodi, se kriittinen metodi, jolla pyritään saamaan selville yhteiskunnallisia lainalaisuuksia ja vapautumaan niistä tietoisiksi tulemalla. Kun nimittäin siinä diskurssianalyysissa on se sama idea kuin Marxilla historian kehittymisestä; siis nämä kuuluisat virkkeet:
”Ihmiset tekevät itse historiaansa, mutta he eivät tee sitä mielensä mukaan; he eivät tee sitä omavalintaisissa, vaan välittömästi olemassaolevissa, annetuissa ja perinnöksi jääneissä olosuhteissa,” Marx kirjoittaa Brumairessa. Ja jatkaa että: ”Painajaisen tavoin painaa kaikkien kuolleitten sukupolvien perintö elävien aivoissa.” Niin että sillä olemme, ja sillä ovat kaiken maailman mulkkaukset ja niiden yritykset raskautetut. Sitten vielä paria virkettä myöhemmin Marx ottaa vertaukseksi kielen oppimisen; sen, kuinka vapaa luominen uudella kielellä on mahdollista vasta kun on painanut entisen kielen taakseen. Vasta vanhasta perinnöstä tai vanhasta kielestä eroon pääseminen on edellytys todelliselle vapautumiselle ja kaikelle uuden omaksumiselle.
Tätä pitää Alajoutsijärven Sepolta kysyä, jonka tutkimuksesta kohta vastaväitän.
Aamupalalla luen että Olli Tuominen oli edennyt puolivälieriin squashin Yhdysvaltain avoimissa mestaruuskilpailuissa, jotka järjestettiin minulle kovin tutussa kaupungissa Chicagossa, lyömällä egyptiläisen vastustajansa. Ja täällä olisi huomenna jaloja lajeja: nyrkkeilyn Ruska-turnaus ja vielä painonnostoa. Enkä muuten tiennyt sitäkään, että Kontulan Annalla on taas hieno viritys meneillään: on työmaakämppä siellä Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla, kun se tutkii niitä puolalaisia siirtotyöläisiä. Hyvä Anna!